lauantai 17. lokakuuta 2015

Päivä 15 | Los Angeles >

Time to go home sanoisi amerikkalainen. Ja sillä lailla se menee tämänkin matkan osalta. Eli hauska RoadTripimme päättyy ja aika palata kotiin... tosin vähän ripotellen neljällä eri lennolla.
IsoKiitos Kiia, Leena, Nina, Päivi, Tiina, Hannu, Jukka, Matti, Max upeasta RoadTripistä. Lisää tälläisia matkoja! :] ... ja erityishalaus tietty Kiialle! Suosikkimatkalaisia matkanjohtalla ei luonnollisesti saa olla mutta tällä matkalla oli kuitenkin :] ... ja IsoKiitos myös tämän Blogin lukijoille. Teitä on ollut tätä kirjoittaessa jo yli 2000. Ja nyt kotiin oman Ranskan Ihmeeni luokse. Over and Out. Täällä Datsunmies PeterPan - Los Angeles - USA.

---





perjantai 16. lokakuuta 2015

Päivä 14 | Barstow - LA

 End of the trail... eli se on niin sanotusti siinä. Yllä kaikki me ekan PeterPanBike Car Routen ihmiset ja alla family Salonen-Takkinen! ... ja Kiiaa jänskättää kuvaus selvästikkin... :)

---

Motel Route66'ssa jytisee kello kaksi aamuyöstä. Avatessani silmäni Max seisoo ovenraossa kuvaamassa salamoita. Liityn salamakuvausosastoon. Aamuauringon alla totean että vielä parantamisen varaa salamakuvauksessa. 
Päivän ensimmäinen stoppi Californian kuuluisimmassa lasipullometsässä, joka taitaa itseasiassa olla ainoa lajissaan koko planeetta maan leveydeltä. Toinen stoppi ja aamiainen Holland Cafessa Viktorvillen laidalla. Holland Burger Cafe on melkein yhtä vanha kuin Route66 ja aitoa asiaa kaikilla kolestroleilla.
Tänään pätee hyvin sääntö, että kaikki käytettävissä oleva aika täyttyy. Vaikka lyhin ajopäivä saamme sen helposti venymään auringonlaskun kulmille. Se onnistuu helposti kaavalla pari tuntia Hollywoodiassa, Cruisailua Beverly Hillsissä ja tunti Santa Monica Pierillä... ja liikenteen etenemisnopeus Los Angelesin alueella on mitä on ja usein sitä ei edes ole... ;) ... mutta upea päivä jälleen losin ruuhkista riippumatta.
Four Points by Sheraton Los Angelesissa tuntuu luksukselta Barstowin Ruote66 motellin jälkeen. Vähän sääli sinänsä, sillä R66 on panostanut viime aikoina paljon ulkokuoreen, mutta huoneista aika on ajanut väistämättä ohi.
Autonpalautus kevätjuhlaliikkeiden jälkeen päättäriäivällisellä puoli kymmeneen mennessä ja siinähän se ilta sitten venyy mukavissa jälkitunnelmissa. Kuka tietää mihin asti olisi venynyt, mutta vähän ennen kahta  tarjoilu päättyy puolitoista tuntia aikaisemmin sulkeutuneesta baarista. Sellainenkin uusi ja yllättävä tieto selviää, että Californian lakien mukaan alkoholia ei saa tarjoa kelloa 0200am jälkeen! Viva California! :]

---


Viva Hollywood... BluesMan tapasi Minnin! ... ja Minni on niin onnellinen! :)

Viva Hollywood... oliko Tiina Marilyn edellisessä elämässään? Ainakin Marilynin laatta kiinalaisen teatterin edessä saa Tiinan punnertamaan! :) 

Viva Hollywood.. Tiina kuvaa. Jukka ja Leena poseeraavat Hollywood kyltin edessä. Leenassa voisi hyvinkin olla HolywoodStar ainesta... :)

---

Max tarkkailee kun Päivi poistuu lasipullometsästä.

Lapsiparkin varalle on aina hyvä olla matkassa yhdet käsiraudat! :)

Tyyni Valtameri ja SantaMonica beach... ja siitä kun lähtee uimaan suoraan länteen päätyy Shanghaihin jos pää ei kolahda johonkin Japanin eteläisaeen saareen!





Päivä 13 | LasVegas - Barstow

Aliens... :)

---

Tänään on juhlapäivä. Saan ajaa Jukan ja Leenan konepyörällä kaksi viimeistä pätkää :) Päivä alkaa kuitenkin rautatieasemalta. Tai tarkalleen ottaen entseltä rautatieasemalta, Main Street Stationilla joka myös yksi vanhimmista casinoista ja jonka ravintola on entisen rautatieaseman pääsali.
Vatsanahat pinkeinä matkaa ja muutaman kevätjuhlaliikkeen jälkeen olemme kaikki koossa nokat kohti Kuoleman Laaksoa, jossa kuolema ei ole tänään lähellä. Siellä on mukavan viileätä. Ainoastaan 42 varjossa. Viikko sitten Death Valleyssä oli sellainen ihme kuin tulva. Flash Flood pyyhkäisi monesta kohtaa tien yli ja tie Badwaterilta Shoeshoneen oli edelleen auraamatta auki! Mutta vaihtoehtoinen reitti ei ole ainakaan maisemiltaan huonompi... ennemmin päinvastoin.
Area 51 reunassa Max päivystää ufoja Datsunimme ikkunoista ja bongaakin kaksi. Toisesta saamme myös valokuvan. Area 51 on USA'n suosituin UFO-alue. Se sama jonne 60-luvulla putosi pari sellaista! Tai niin ainakin uskotaan ;) ... Kiia suhtautuu myös hieman epäillen ufokuviin, mutta valokuva ei valehtele!?
Barstow, päivän päätepysäkki Mojaven autiomaan laidalla on kohdalla auringonlaskun aikaan. Tällä retkellä majoitus vanhassa Route66 motellissa jonka tuntumassa Rosita's, kaupungin ja monenkin kaupungin paras mexicolainen ravintola. Viva Mexico!

---


 Borax kaivoksen 22 muulin vankkurit kuljetttivat 1800 luvun lopussa Boraxia Death Valleyn Borax rikastamoon. Alla Leena poseeraa ja ja Päivi kuvaa!

---

Suomalaisia Kuoleman Laaksossa hyvin hengissä! Vasemmalta; Peter, Hannu, Tiina, Nina, Kiia, Päivi, Matti, Jukka, Leena ja Max.

---

Upea Route66 Sisters quatro valmistautumassa illan esitykseen Barstown motellimme pihalla!








keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Päivä 12 | LasVegas

Päivi ja Bluesman sillä kuuluisalla kyltillä. Taustalla Mandalay Bay!

---

Vapaa päivä, citypäivä, monitoimipäivä, rentopäivä ja sillä lailla. Eli rento aamu ja Maxin kanssa kuntosalille. Aamiainen Manhattan ravintolassa ja 12 noon Plazan treffipaikalle. Tamperelaisia ei näy mutta Helsinki edustettuna täysimääräisesti. Helsinki - Tampere menee tällä matkalla tasan 5-5. Parilla puhelinsoitolla selviää että Tampere jo kylällä ja Helsinki lähtee yhdellä Datsunilla liikkeelle osoitteena BootBarn, josta pari paria bootzeja ja yksi stetson aloittaa matkansa Helsinkiin.
Bootbarnilta Premium Outlettiin, josta Helsinkiin lähtee yhtä ja toista, Las Vegas Boulevardin länsipäässä on huikean kokoinen Outlet jossa paljon merkkitavaraa matalilla hinnoilla. Outletistä Pariisiin iltapäiväkahville ja edelleen Pawn-shop tv-sarjan pawn-shoppiin, josta tullut melkoinen turistinähtävyys tv-sarjan mukana.
Illalla ryhmä Helsinki löytyy jälleen Stripin varrelta, nyt syömässä ja kuvaamassa Bellagion tanssivia suihkulähteitä. Vielä eilen suurin osa ryhmästä oli lähdössä Beatles-showhun jota ei sitten tänään ollutkaan. Ensi kerralla sitten.

---


Boot Barn... buutzi ihmisen paratiisi Las Vegasissa

Max, Chumilee ja BluesMan!

Pariisin taivaan alla!

GuitarMan Plazan parkkitalon katolla. Ensimmäiset oppitunnit otettu ja viritys myös hanskassa!

Bellagion laulavat suihkulähteet!

Ballagion puutarhatonttu!



tiistai 13. lokakuuta 2015

Päivä 11 | Seligman - LasVegas

 Harvinainen ennakkokuva Bruno Maximuksen tulevan LP kannesta moottoripyörällä tai ilman. Nyt on kansikuva, levetyssopimus... enää biisit ja kitaran kurssin loppuosa puuttuvat! :) ... alla Seligmanin tyttöjä vilkuttamassa iloisesti Jukalle ja Maxille!

---

Tänään Viva Las Vegas. Aamulla kuitenkin Viva Seligman, joka kuuluu Route66'n uniikkeihin kaupunkeihin. Rento aamiainen Roadrunnerissa ja paljon kuvia Seligmanista... ja jokunen matkamuistokin näyttää tarttuvan ryhmällä matkaan jos en ihan väärin tulkitse.
Seligmania seuraa noin sata mailia monennäköistä tietä ja sitten on Viva Oatman. Joka niin ikään kuuluu Route66'n uniikkeihin kaupunkeihin. Aasi jos toinenkin tepastelee täällä vapaana. Kiia laskee, että 28 aasia pääkadulla. Minä en sisälly siihen lukuun... niin haluan ainakin uskoa tässä kohtaa! :) 
Lämmöt alkavat olemaan kohdallansa lähtiessämme jatkamaan Oatmanista kohti Hoover Damia. Datsunin mittari nousee lukuu 102 joka on 39 celsiusta. Mustissa paksuissa nahoissa ajavat Leena ja Hannu huomaavat sen myös.
Tänään siis kolmen uniikin kaupungin päivä ja Viva Las Vegas on kohdalla hyvässä ajassa kello loppuiltapäivästä. Tällä kertaa Vegas-majoitus Fremont Streetin Plazassa, joka minullekin uusi tuttavuus. Plaza kuitenkin positiivinen uusi tuttavuus vaikka uima-allas meneekin kiinni viideltä. Ilta Fremontstreetillä jossa aika värikästä väkeä millä tahansa mittapuulla mitattuna. Siellä maalaispoika ei osaa kuin sanoa, että Viva Las Vegas!

---

 Yllä Kiia ja Kiian uusi paras kaveri Oatmanissa. Alla Kiian uuden parhaan kaverin kaveri haistelee kuollutta pankkirosvoa.

---

 Oatman Highway taitaa olla Route66 hauskin tienpätkä. Alla Leena sanomassa heipatzut Oatman Cityn aaseille.

---

 Ei Paris-Texas mutta Paris-Vegas kuitenkin!







maanantai 12. lokakuuta 2015

Päivä 10 | Holbrook - Seligman

 Hawk, Leena, Kiia, Tiina, Leatherman, Bluesman, Päivi ja Ruusunen Grand Canyonin maisemissa. Alla Bluesman keskittyy kuvaamiseen!

---

Se on siten kanjonipäivä... suurin ja kaunein luontonähtävyys USA'ssa... ja eniten vierailtu luontonähtävyys koko maassa. Sää on myös sitä mieltä että hyvä kanjonipäivä. Aurinko on koko päivän sinisellä taivaalla. Holbrookin hotellimme tarjoaa sitä perinnehotelliaamiasta... laihaa kahvia muffinsseilla tai päincastoin. Otamme varsinaiset aamueväät Winslown Dennysillä, jossa saa sellaisiakin ihmeitä kuin vähäkolestrolisia terveysaamiaisia. Nina ja Max testaavat moiset ihmeet. Huomenna he palaavat kolestroliruotuun!
Kanjonia tutkimme jalat maassa ja ilmassa. Itse en ole mikään innokas helikopterilentäjä, joten jään Maxin ja Helin kanssa maajengiin. Muut käyvät puolen tunnin ilmaretkellä.
Tänään päivä päättyy pienen pieneen Seligmaniin, jossa asukkaita on puolta vähemmän kuin Holbrookissa ja menoa kymmenen kertaa enemmän kuin Holbrookissa. Ja saksalaiset ovat valtaamassa Holbrookia? Saksalainen poikapari pitää Canyon Lodgea, mikä erinomainen teemahuoneinen motelli ja saksalainen pariskunta pitää Lily's ravintolaa, joka kylän paras ravintola. Huoneiden syhteen minulla ja Maxilla kävi huono tuuri. Kiia nappasi Marilyn Monroen nenämme edestä ja jouduiduimme tyytymään James Dean -huoneeseem! :)

---

 Amerikan mallia... Jeep Grand Cherokee matkailuauton koukkuun ja menoksi. Tämä ei mitenkään hatvinainen näky tässä osassa maapalloa. Alla meidän 'cherokeemme' ja toinen harrikoista taukopaikalla Anagazi Inn'in pihalla.

---

 Päivän parhaat kukkakuvat... ainakin omat parhaat kukkakuvat tänään :) ... nämä kasvavat Grand Canyonin kulmilla jos ei ihan vieressä!






sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Päivät 08-09 | Santa Fe - Holbrook

 Welcome come to Arizona. Alla Päivi rajaseudun maisemissa vielä New Mexicon puolella. Alla alla BluesMan, Hawk, Max ja Studebaker Arizonan puolella!

---

Santa Fen vapaapäivä menee omalla kohdalla tutulla kaavalla. Pyykkipäivä ja sähköpostipäivä. Ryhmällä se on pyykkipäivä ja citypäivä. Illemmalla se on myös lenkkipäivä ja uimapäivä. Minulla ja Kiialla uimatfreffit. Econo Lodgen hauska yllätys on lämmitetty poreallas poreilla. Illalla Maxilla ja minulla leffailta. Haemme kaupasta sushia ja sakea ja asettumme huoneessamme telkkarin ääreen, jossa puolitusinaa HBO'n leffakanavaa. Katsomme tosiäijäleffan Piru käyttää Pravdaa tai jotakin sellaista jossa pääosassa on Meryl Streep... :)

Päivä 9 aukeaa sinisellä taivaalla kuten eilinen ja tie vie ensin kohti etelän lämpöä. Santa Fe 2300 metriä merenpinnasta, joten aamut ovat helposti raikkaita tähän aikaan vuodesta. Päivä kuitenkin lämpenee nopeasti. Aamiainen hitaasti virtaavassa Pueblo-ravintolassa ja kohti Albaguergueta ja Los Lunasia. Iltapäivän alussa kohdalla on Arizona ja nuorennumme jälleen tunnin. 
Varsinainen kulttuurikohteemme tänään on Petrifield Stoneforrest National Park. Kivipuumetsä vapaasti tulkittuna. Ja täällä puut ovat kiveä. Tosin ne ovat ensin olleet jonkun aikaa (pari miljoonaa vuotta) suossa hapettomassa tilassa, jossa niihin on sekoittunut mineeraaleja. Mm. rautaa!
Petrifieldissä pääsen kokeilemaan myös Camaroa ja Challangeria ja päädyn siihen, että oikein hyvä ellei erinomaista että ajan Datsunilla. Datsunilla ei tule vanihgossakaan kadottua horisonttiin tukka hulmuten. Niin ikään Datsunissa saa istua korkealla ja hyvä näkyvyys joka suuntaan! Datsun on inn. Tai niinkuin Matti sanoi, että olihan sekin kokemus! :]
Päivä päättyy pienee 5080 asukkaan Holbrookiin, jonka saluunassa meno ei ole mitenkaan erityisen villiä lauantai-iltana jos villiä olenkaan. Mutta hauska saluuna on ja sieltä saa kelpo pihvejä kuinka ollakkaan! 

---


 Tiina vaihtoi tänään Challangerin Harrikan takapenkkiin... mutta heti kun Hannun penkki tyhjeni Päivi valtasi sen... :)

---

 Petrifiledin teitä Arizonassa!

---


Aurinko valui taivaalta nopeasti kellon tullessa 6... mutta valoisaan aikaan perillä silti! Alla kivipuuta sekä vaellusihmiset Max, Leena ja Jukka.